Säännöt

Punkaharjun Metsästysseura ry:n

 

SÄÄNNÖT

 

1 §

YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, TOIMINTA-ALUE, KIELI, JÄSENLIITTO JA PIIRI 

 

Yhdistyksen nimi:  Punkaharjun Metsästysseura ry.                                                                                                          

Kotikunta:  Savonlinna

Yhdistys on perustettu tammikuun  8   p: nä,  1958  ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Toiminta-alue:    Punkaharju 

Seuran kieli on   Suomi

Seura on Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon piiri ry: n sekä Suur-Savon kennelpiiri ry:n jäsen. Piirien jäsenenä seura noudattaa piirien sääntöjä ja määräyksiä.

 

2 §

SEURAN TARKOITUS

Seuran tarkoituksena on harjoittaa

1) järkiperäistä metsästystä kestävän käytön periaatteita noudattaen;

2) riistanhoito- ja luonnonsuojelutoimintaa;

3) metsästysampumaurheilua ja

4) kenneltoimintaa.

 

3 §

SEURAN TOIMINTAMUODOT

Tarkoitustaan seura toteuttaa

1) hankkimalla käyttöönsä metsästys- ja riistanhoitoalueita;

2) suorittamalla riistanhoitotyötä;

3) valvomalta metsästys- ja riistanhoitoalueillaan tapahtuvaa metsästystä;

4) seuraamalla toimialueensa riistatilannetta;

5) huolehtimalla luonnonsuojeluun liittyvistä käytännön toimista;

6) kouluttamalla jäseniään; ja tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia tutustua toimintaan;

7) järjestämällä metsästys- ja urheiluammunnan suoritus- ja kilpailutilaisuuksia,mitä varten seura voi asianomaisella luvalla rakentaa ja ylläpitää ampumarataa ja

8) edistämällä metsästyskoiratoimintaa;

9) seura voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

 

4 §

SEURAN JÄSENET

Seuran varsinaiseksi jäseneksi tai koejäseneksi seuran kokous voi hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran ja Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon  piiri ry:n ja Suur-Savon kennelpiiri ry:n  sääntöjä ja päätöksiä.

Koejäsenyys kestää enintään 2 vuotta, minkä ajan kuluessa seuran kokouksen on päätettävä koejäsenen hyväksymisestä seuran varsinaiseksi jäseneksi tai hylkäämisestä. Maanomistajajäseneksi seuran kokous voi hyväksyä henkilön, joka omistaa seuran toiminta-alueella metsästyskelpoista maata ja vuokraa sen vastikkeetta seuralle.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenen arvo on elinikäinen.

Vapaajäseneksi kutsutaan hallituksen päätöksellä seuran jäsen, joka täyttää tai on täyttänyt kalenterivuoden aikana 80 vuotta tai on ollut seuran jäsenenä 50 vuotta.

 

5 §

JÄSENEN VELVOITTEET JA MAKSUT

Jäsen on velvollinen noudattamaan metsästystä harjoittaessaan ja muussa toiminnassaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. Varsinainen jäsen, koejäsen ja maanomistajajäsen ovat velvollisia suorittamaan seuraan liittyessään liittymismaksun ja huhtikuun loppuun mennessä vuotuisen jäsenmaksun, joiden suuruuden seuran talvikokous vuosittain määrää erikseen kullekin jäsenryhmälle. Lisäksi jäsen on velvollinen noudattamaan toiminnassaan hyviä metsästystapoja sekä edistämään metsästysseuratoiminnalle tarkoituksenmukaista yhteishenkeä.

Jäsen on velvollinen vuokraamaan seuran toiminta - alueella olevat omistamansa maansa seuran käyttöön. Sellaisia maita ei kuitenkaan tarvitse vuokrata seuralle, jotka sijaitsevat selkeästi toisen metsästysseuran alueella, ja jotka jäsen vuokraa tälle toiselle seuralle sen jäsenenä.

Koejäseneltä ei peritä liittymismaksua, eikä hänellä ole äänioikeutta. Muutoin koejäsenellä on samat oikeudet ja velvollisuudet kun varsinaisellakin jäsenellä paitsi, että koejäsen voi metsästää ainoastaan seuran jäsenen valvonnassa.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet sekä vapaajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksuista.

Jäsen on velvollinen ylläpitämään saalistilastoa ja ilmoittamaan saaliinsa vuosittain seuran sihteerille tammikuun 15. päivään mennessä.

 

6 §

SEURASTA EROAMINEN

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

7 §

SEURASTA EROTTAMINEN JA MUUT KURINPITORANGAISTUKSET

Seuran kokous voi erottaa jäsenen, joka

1) laiminlyö näissä säännöissä mainittujen maksujen suorittamisen;

2) toimii seuran sääntöjen tai hyvien metsästäjätapojen vastaisesti;

3) rikkoo metsästystä koskevia lakeja, asetuksia tai määräyksiä tai

4) toimii seuran tarkoitusperien vastaisesti

5) toimillaan vahingoittaa seuran toimintaa. 

6) pidättäytyy vuokraamasta omistamiaan, seuran toiminta-alueella sijaitsevia alueita seuralle tai rajoittaa niillä metsästämistä koskemaan riistalajeja, joita kuitenkin itse seuran vuokramailla metsästää.

7) seuran hallitus voi erottamisen sijasta määrätä jäsenelle maksimissaan kaksi vuotta kestävän määräaikaisen erottamisen, maksimissaan vuoden kestävän määräaikaisen metsästyskiellon tai antaa varoituksen.

Ennen päätöksentekoa asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, jollei erottamisen syynä ole näissä säännöissä mainittujen maksujen maksamatta jättäminen,

Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteensa lakkaamista hänelle kuuluvat maksut, eikä hänellä ole oikeutta saada mitään seuran kiinteästä tai irtaimesta omaisuudesta.

 

8 §

SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista talvikokous pidetään tammi­-huhtikuussa ja kesäkokous kesä-syyskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on saatettava jäsenten tietoon vähintään 7 päivää ennen kokousta

1) sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai

2) kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai

3) sähköisesti tekstiviestillä tai sähköpostilla.

 

9 §

TALVIKOKOUSASIAT

Talvikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,

2) Todetaan kokouksen laillisuus,

3) Hyväksytään työjärjestys,

4) Esitetään seuran toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto edelliseltä vuodelta ja päätetään tilien hyväksymisestä ja tilinpäätöksen vahvistamisesta,

5) Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille,

6) Toimitetaan hallituksen puheenjohtajan vaali,

7) Toimitetaan hallituksen jäsenten vaali erovuoroisten tilalle,

8) Toimitetaan kahden toiminnantarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali alkaneelle toimintavuodelle,

9) Vahvistetaan toiminta- ja riistanhoitosuunnitelma alkanutta toimintavuotta varten, sekä päätetään metsästysammunnan harjoittelusta

10) Päätetään seuran liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta,

11) Vahvistetaan alkaneen vuoden tulo- ja menoarvio,

12) Hyväksytään seuran uudet jäsenet, jolloin vähintään kahden kolmasosan (2/3) läsnä olevista seuran jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla,

13) Käsitellään mahdolliset seuran jäsenten erottamistapaukset,

14) Valitaan seuran edustajat ja heidän varamiehensä piirikokouksiin,

15) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat,

16) Päätetään Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon piiri ry: lle ja  Suur-Savon kennelpiiri ry:lle tehtävistä esityksistä,

17) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan

voida tehdä päätöstä.

 

10 §

KESÄKOKOUSASIAT

Kesäkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa,

2) Todetaan kokouksen laillisuus,

3) Hyväksytään työjärjestys,

4) Päätetään seuran metsästysjärjestelyistä,

5) Hyväksytään seuran käytössä olevat metsästyssäännöt ja –kiintiöt,

6) Hyväksytään seuran uudet jäsenet, jolloin vähintään kahden kolmasosan (2/3) läsnä olevista seuran jäsenistä on oltava hyväksymisen kannalla,

7) Käsitellään muut hallituksen tai seuran jäsenten hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta esittämät ja kokouskutsussa mainitut asiat,

8) Keskustellaan muista mahdollisista esille tulevista asioista, joista ei kuitenkaan

voida tehdä päätöstä.

 

11 §

SEURAN YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS

Seuran ylimääräinenkokous on pidettävä, kun seuran kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Jälkimmäisessä tapauksessa vaatimus kokouksen pitämisestä on esitettävä kirjallisesti seuran hallitukselle. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Kokouskutsusta on voimassa, mitä sääntöjen 8 §:ssä on määrätty.

 

12 §

PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN

Seuran, sen hallituksen, toimikuntien, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin sekä valittujen tarkastajien tarkastettava.

 

13 §

SEURAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

Seuran päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten sattuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa.

Jokaisella liittymismaksun ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella jäsenellä koejäseniä lukuun ottamatta on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

Sääntöjen muuttamisesta, seuran purkamisesta tai seuran omaisuuden pääosan luovuttamista koskevassa asiassa seuran päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

 

14 §

SEURAN TILI- JA TOIMINTAVUOSI

Seuran tili ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös toiminnantarkastajille tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen talvikokousta. Toiminnantarkastajien on annettava lausuntonsa hallitukselle viimeistään viikko ennen talvikokousta.

 

15 §

SEURAN HALLITUS JA SEN EROVUOROISUUS

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa talvikokouksen valitsema hallitus.

Hallitukseen kuuluu yhdeksi vuodeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi vuodeksi valitut 6 jäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet

Ensimmäisellä kerralla eroaa arvan perusteella puolet hallituksen jäsenistä. Tämän jälkeen erovuoroisuus määräytyy vuoron mukaan. Jos jäsen kesken toimikauttaan estyy tehtävänsä hoitamisesta, seuran kokous valitsee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Hallitus valitsee täysi-ikäisten jäsentensä keskuudesta varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessa estynyt, varapuheenjohtajan kutsusta, milloin nämä katsovat kokouksen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä sitä kirjallisesti heiltä vaatii.

 

16 §

PÄÄTÖSVALTAISUUS

Hallitus on päätösvaltainen silloin, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

 

17 §

SEURAN NIMENKIRJOITTAJAT

Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

 

18 §

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallituksen tehtävänä on erityisesti

1) toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti;

2) olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti;

3) suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa sen tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti;

4) vahvistaa tehtävänjako keskuudessaan sekä valita tarvittavat toimikunnat, valiokunnat, jaostot ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä;

5) vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta;

6) vastata jäsenliittojen ja piirien sääntöjen ja ohjeiden seuralle asettamista

velvoitteista;

7) nimetä edustajat Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon piiri ry:n ja                Suur-Savon kennelpiiri ry:n kokouksiin, ellei seuran talvikokous ole asiasta jo päättänyt;

8) vastata seuran kokousten antamista velvoitteista;

9) pitää seuran jäsenluetteloa;

10) hoitaa huolellisesti seuran taloutta ja omaisuutta;

11) hoitaa seuran tiedotustoimintaa;

12) valita sekä tarvittaessa erottaa seuran toimihenkilöt;

13) päättää seuran ansiomerkkien ja huomionosoitusten myöntämisestä sekä tehdä esityksiä muista huomionosoituksista;

14) tehdä metsästysvuokra- ja muut metsästysalueiden käyttöä koskevat sopimukset sekä

15) päättää seuran sisäisistä kurinpitotoimista 7§ 7) kohdan mukaisesti

16) ryhtyä kaikkiin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.

 

19 §

SEURAN METSÄSTYSSÄÄNNÖT JA HIRVIELÄINTEN JAHTISÄÄNNÖT

Seuran yleiset metsästyssäännöt ja hirvieläinten jahtisäännöt ja näihin tehtävät muutokset vahvistetaan seuran kokouksissa.

 

20 §

SEURAN VAROJEN JA ARKISTON SIIRTO SEURAN PURKAUTUESSA

Jos seura puretaan, käytetään sen jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

Seuran tullessa lakkautetuksi, käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Seuran arkisto siirretään Suomen Metsästysmuseo – Finlands Jaktmuseum ry:lle.

Seuran purkautumisesta on tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriviranomaisten lisäksi Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon piiri ry:lle ja Suur-Savon kennelpiiri ry:lle.

 

21 §

MUUTA

Muutoin noudatettakoon, mitä laissa yhdistyksistä on säädetty.

 

Nämä säännöt on hyväksytty Punkaharjun Metsästysseuran ylimääräisessä kokouksessa 29.11.2013

 

HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT


1) Metsästysalue
Punkaharjun Metsästysseuran metsästysalueiden vuokrauksesta vastaavat hallitus ja maanvuokrausjaosto. Metsästysalueista pidetään ajan tasalla olevaa vuokrasopimusluetteloa ja kartastoa (Oma Riista -palvelu), joka on hirvi-jahtiin osallistuvien käytössä.

2) Yhteislupa ja yhteistoiminta
Punkaharjun Metsästysseura voi erillispäätöksin ja erillissopimuksin kuulua hirvenmetsästyksen yhteislupaan. Päätös osallistumisesta tehdään talvikokouksessa. Metsästyksenjohtaja ja/tai varajohtaja toimii seuran edustajana yhteislupaneuvotteluissa ja yhteislupasopimuksessa. Metsästyksenjohtajat sopivat muiden hirviseurojen/seurueiden johtajien kanssa alueiden käytöstä. Yhteislupasopimuksen sisältö jaetaan hirvijahtiin osallistuvien tietoon.
Jos seuran alueella tapahtuu hirvikolari, jäsenen tulee osallistua kolarihirven etsintään ja jahtiin yhteistyössä naapuriseurueiden kanssa. Jahti edellyttää poliisilta tulevaa SRVA virka-apupyyntöä. Tällöin saaliinjako suoritetaan jahtiin osallistuvien kesken. Jos hirvi on loukkaantunut niin pahoin että jakoa ei voida suorittaa, jäsenet huolehtivat eläimen hautaamisesta.

3) Pyyntilupiin liittyvät asiakirjat
Alue- ja pyyntilupahakemusten tekemisestä ja niihin liittyvistä mahdollisista lisäselvityksistä, metsästyksenjohtajailmoituksesta, metsästyksen tuloksen ilmoittamisesta, maksujen hoitamisesta sekä muista tarpeellisista metsästykseen liittyvistä asiakirjoista vastaavat metsästyksenjohtaja, Punkaharjun Metsästysseura ry:n sihteeri ja Oma Riista -yhteyshenkilö.

4) Metsästys
Hirvijahtiin osallistuvat valitsevat ennen jahdin alkua keskuudestaan metsästyksenjohtajan ja varajohtajat. Johtajan poissa ollessa hän nimeää varajohtajista johtajan. Metsästyksenjohtaja antaa suullisesti ja jakaa kirjallisesti hirven-metsästyssäännöt ja turvallisuusohjeet hirvijahtiin osallistuville. Säännöt ja ohjeet löytyvät myös nylkykatoksen seinältä ja Punkaharjun Metsästysseura ry:n nettisivuilta. Yhteisjahdissa seuran metsästyksenjohtaja toimii johtajana ja hänen poissa ollessaan hänen nimeämänsä henkilö.
Metsästyspäiviä ovat pääsääntöisesti viikonloput (la-su). Mikäli tilanne niin vaatii, osallistujat voivat päättää muunlaisesta metsästyksen järjestelystä. Erityisistä syistä voi olla poissa metsästyksenjohtajalta pyydetyllä luvalla.

5) Osallistumisoikeus ja ilmoittautuminen
Hirvenmetsästykseen saa osallistua jäsen, joka
- ilmoittautuu metsästyksenjohtajalle 01.09. mennessä
- on täyttänyt 15 vuotta
- on suorittanut seuran jäsenmaksun sekä hirvenpyynnin jahtimaksun tai ampujamaksun
- omistaa voimassa olevan metsästyskortin, asetuksen edellyttämän hirviaseen ja siihen hallussapitoluvan sekä on suorittanut hirvi- tai karhuammuntakokeen hyväksytysti
- sitoutuu noudattamaan metsästyslakia ja – asetuksia, hirvenmetsästyssääntöjä, turvallisuusohjeita sekä metsästyksenjohtajan antamia ohjeita ja määräyksiä
- osallistuu talkootöihin, saaliin noutoon ja käsittelyyn, välinehuoltoon, saaliin käsittelypaikan puhtaanapitoon ja hoitoon sekä peijaisten valmisteluihin ja jälkiselvittelyihin
- vierailevien metsästäjien, koirien ja koiranohjaajien osallistumisesta jahtiin päätetään kussakin tapauksessa erikseen hirvijahtiin osallistuvien kesken
Hirvijahtiin ilmoittautunut vahvistaa osallistumisensa allekirjoituksella osallistujalistaan. Metsästyksenjohtaja toimittaa listan Punkaharjun Metsästysseura ry:n sihteerille.

6) Osallistumismaksu
Hirvenmetsästyksen osallistumismaksusta ja maksun suorittamisesta päätetään Punkaharjun Metsästysseura ry:n kesäkokouksessa. Vierailevalta koiranohjaajalta ei peritä vierasmaksua.

7) Erottaminen
Hirvijahtiin ilmoittautunut voidaan erottaa määräajaksi tai kokonaan jos hän
- aiheuttaa ampuma-aseella vaaraa tai vahinkoa ihmiselle, kotieläimelle tai toisen omaisuudelle
- rikkoo metsästyslainsäädäntöä tai törkeästi hyviä metsästystapoja
- metsästää ilman – tai vastoin metsästyksenjohtajan lupaa ja ohjeita
- aiheuttaa seuralle tai hirviseuralle haittaa tai toimii niiden etujen vastaisesti
- jättää jäsen-, jahti- tai ampujamaksunsa maksamatta tai muut velvoitteet täyttämättä
- hirvieläintä ampuessaan poikkeaa annetuista ohjeista lukumäärään, ikään tai sukupuoleen nähden
- poistuu luvatta passipaikalta tai jahdista
- käyttäytyy sopimattomasti metsästyksen aikana metsästyksenjohtajaa tai muita henkilöitä kohtaan tai on alkoholin vaikutuksen alaisena
Hirvijahdista erottamisesta ja rangaistuksista päättää Punkaharjun Metsästysseura ry:n hallitus heti kun tapaukseen liittyvät asiat on selvitetty.

8) Viestintä
Metsästyksen aikana yhteydenpidossa käytetään VHF-puhelinta ja matkapuhelinta. VHF-puhelimella ilmoitetaan mahdolliset ampumiset, hirvihavainnot, petohavainnot, havainnot muiden ihmisten liikkeistä, koirahavainnot ja muut jahtiin vaikuttavat tiedot. VHF-puhelimen kuuluvuusongelmatilanteissa käytetään matkapuhelinta.

9) Saaliin jako
Saaliin jakoon osallistuvat kaikki lihaosuudella olevat. Lihanjaossa lihat leikataan ja jaetaan silmämääräisesti tasaisiin eriin, lihaosuuksien määrän mukaisesti. Lihaerät jaetaan arpomalla. Pää, mahdollisine sarvineen ja nahka kuu-luvat ampujalle. Ampujamaksun suorittanut ei ole oikeutettu lihaosuuteen.

10) Peijaiset
Peijaisten järjestelyistä sovitaan Punkaharjun Metsästysseura ry:n kesäkokouksessa.

 

TURVALLISUUSOHJEET


1) Määräykset ampujille
- metsästys aloitetaan käskynjaolla, jossa yhteisesti sovitaan yksityiskohtaiset pyyntilupaehtoihin perustuvat määräykset ja rajoitukset hirvien ampumisesta
- jokaisella metsästäjällä on velvollisuus pitää huolta siitä, että ase ja patruunat ovat säädösten mukaisia, ase on kohdistettu ja ampumataitoa on pidetty yllä harjoittelemalla
- väriltään säädösten mukaisten vaatteiden on oltava päällä koko ajan hirvenmetsästyksessä
- metsästäjä vastaa itse siitä, että metsästyskortti, aseenkantolupa ja ampumakoetodistus ovat voimassa ja mukana metsästettäessä
- metsästyksessä ei saa olla alkoholin vaikutuksen alaisena
- ase kuljetetaan ajoneuvoissa lataamattomana suojuksessa

2) Määräykset passimiehille
- passipaikalle tultuasi varmista missä läheiset passimiehet ovat ja ota yhteys heihin esimerkiksi kädellä vinkkaamalla ja varmista, että myös kaverisi tietää sinun sijaintisi
- viereisen passimiehen suunnassa kiellettyä sektoria on vähintään 90 astetta (45 astetta molemmin puolin), merkitse kielletty sektori maastoon ja mieleesi
- vaaratilanteen tai vaaranuhan ilmetessä informoi välittömästi metsästyksenjohtajaa ja viereisiä passimiehiä (esim. marjastaja, retkeilijä), tarvittaessa metsästys tulee keskeyttää ja passitus purkaa
passiin asettumisen jälkeen älä liiku passipaikalta, jos joudut lähtemään passipaikalta kesken metsästystapahtuman, ilmoita siitä metsästyksenjohtajalle
- laita patruuna piippuun vasta passipaikalla ja ota pois piipusta heti kun metsästystapahtuma on ohi ja viimeistään ennen passipaikalta lähtemistä
- kun olet ampumassa hirveä tai muuta metsästyksenjohtajan sallimaa riistaa
  * varmista, ettei eläin ole kielletyllä ampumasektorilla eikä taustalla ole muita ihmisiä tai omaisuutta
  * ajometsästyksessä on oltava riittävästi etäisyyttä ajoketjuun
  * koirametsästyksessä on varmistettava koiran ja koiranohjaajan sijainti
- kun ampumatilanne on ohi, poista ase latauksesta, jää ampumapaikalle, opasta toiset kaadolle ja aloita saaliin käsittely

3) Määräykset koiranohjaajille
- jokaisella hirvijahtiin ilmoittautuneella on oikeus käyttää koiraansa metsästyksessä, edellyttäen, että koira on metsästykseen kykenevä, koiran käytöstä jahdissa sovitaan edeltä käsin osallistujien kesken
- koiranohjaaja liikkuu maastossa metsästyksenjohtajan kanssa sovittavalla tavalla
- koiranohjaajat saavat ladata aseensa metsästystilanteen alkaessa, vastaavasti metsästystilanteen päättyessä on lataus poistettava
- koiranohjaajan on tiedettävä, missä passimiehet ovat passissa
- koiranohjaajan on ilmoitettava tilannetietoja koiran toiminnasta ja milloin hän on saapumassa metsästyslohkolta passimiesten luokse
- haukulle menemisestä ja ampumisesta on sovittava metsästyksenjohtajan kanssa
- haukulle menee vain yksi ampuja

4) Haavoittamistilanne
Mikäli hirvi ei kaadu ampujan näkö- tai kuuloetäisyydelle, ampujan tulee ilmoittaa ennakolta sovitulla tavalla metsästyksenjohtajalle, merkitä tarkoin ja selvästi oma paikkansa ja hirven sijainti laukaisuhetkellä. Haavoitetun hirven jäljille lähtemisestä on aina sovittava metsästyksenjohtajan kanssa.
Metsästyksenjohtaja tutkii yhdessä ampujan kanssa tapahtumapaikan. Jälkien perusteella, sekä ampujaa kuultuaan, tehdään ratkaisu onko ko. tilanteessa tapahtunut haavoittaminen vai ohilaukaus ja päätetään miten haavoittunutta hirveä ryhdytään jäljittämään.

5) Kaatajamääritys
Hirven tai muun metsästyksenjohtajan salliman riistaeläimen kaatajaksi nimetään henkilö, joka on todennäköisimmin ampunut siihen ensimmäisenä tappavan osuman. Jos on epäselvää, kuka kaatoi eläimen, kaatajan nimeämisestä päättää metsästyksenjohtaja kuultuaan kaikkia tapahtuman osapuolia ja muita todistajia.

Punkaharjun Metsästysseura ry:n hirvenmetsästyssäännöt ja turvallisuusohjeet on hyväksytty seuran kesäkokouksessa 18.8.2017 ja tulevat voimaan toistaiseksi voimassaolevina 18.8.2017 alkaen.